Jos minulla olisi telakka

Mainitaan nyt heti alkuun, että minä en tiedä telakkabisneksestä juurikaan mitään. Yritän tällä kirjoituksella esitellä kuinka it-alalla yleisesti käytössä olevia ajattelumalleja voisi ainakin yrittää soveltaa vaikkapa telakkateollisuuteen.

Menestyksellisen tuotteen suunnittelussa, valmistamisessa, myymisessä ja rahoittamisessa pitäisi aina huomioida kolme osa-aluetta: Liiketoiminnalliset tavoitteet, tuotteen loppukäyttäjän tavoitteet ja tekniset resurssit. Kun nämä kolme osa-aluetta yhdistyvät ja huomioidaan tasavertaisesti, saadaan lopputulokseksi usein kaikkien mielestä hyvä tuote.

Liiketoiminnan tavoitteet ovat yleensä samat: Liiketoiminnasta pitäisi saada voittoa. Niiden ihmisten jotka rahoittavat toiminnan, tulisi ennemmin tai myöhemmin saada takaisin enemmän rahaa kuin mitä he ovat toimintaan maksaneet/lainanneet.

Käyttäjän tavoitteet telakkatoiminnassa ovat varmaankin että pitäisi saada hyvä laiva halvalla. Sellainen laiva, jota olisi hyvä käyttää vuodesta toiseen, johon voisi luottaa vaikeissakin tilanteissa ja joka olisi helppo korjata nopeasti. Olisi varmasti mukava tietää että laivaa voisi ehkä muuntaakin helposti jälkikäteen jos tulisi uusia tarpeita. Konkreettisesti tulee mieleen esimerkiksi että nyt moniakin kiinnostaisi varmaan saada arktisilla vesillä hyvin toimivia laivoja tai jäänmurtajia, koska napa-alueille on avautunut uusia laivareittejä.

Tekniset mahdollisuudet määrittyvät pitkälti sen mukaan minkälaiset tuotantokalustot ovat käytettävissä ja minkälaista työvoimaa on tarjolla. Suomessa on hyvin koulutettua telakkatyövoimaa ja ainakin vielä on kaikenlaista tarvittavaa kalustoa. Täällä on tehty käsittääkseni huippulaadukkaita jäänmurtajia ja loistoristeilijöitä.

Käyttäjien tarpeiden selvitys

Haluaisin käyttää telakkaani mahdollisimman tuottavasti ja mielellään samalla tarjota töitä täällä Suomessa mahdollisimman monille. Jos saisin telakan nyt, alkaisin välittömästi tutkimaan mitä alalla tapahtuu. Ensimmäiseksi selvittäisin minkälaisia laivoja ostetaan eniten, yrittäisin selvittää miksi niitä ostetaan niin paljon ja ovatko ihmiset tyytyväisiä ostoksiinsa. Yrittäisin selvittää myös olisiko jotain laivoja mitä haluttaisiin ostaa, mutta ei voida, koska niitä ei ole tarjolla tai ne ovat liian kalliita. Jos ihmiset oikeasti haluaisivat ostaa jotain ihan muuta kuin he lopulta päätyvät ostamaan, niin yrittäisin selvittää myös mitkä ovat ne tekijät mistä he ovat valmiita tinkimään.

Kun olisin saanut jonkinlaista käsitystä millä osa-alueilla on jo nyt kova kilpailu, yrittäisin selvittää millä osa-alueilla kilpailu ei ole niin kova ja onko jopa jotain osa-alueita joilla olisi kysyntää, mutta ei tarjontaa. Tämän jälkeen alkaisin miettimään minkälaisia käyttäjäryhmiä ja käyttötilanteita tulisi tällaisilla osa-alueilla huomioida. Yrittäisin tavoittaa ihmisiä jotka toimivat alalla eri tehtävissä ja kyselisin heiltä mitä ominaisuuksia he toivoisivat laivoilta. Jonkun mielestä suuri rahtitilavuus olisi ehkä tärkeää, jonkun muun mielestä toimintavarmuus jossain erityistilanteissa merellä ja joku kolmas ehkä korostaisi laiturissa tehtävien lastaus-, purku ja huoltotoimenpiteiden helppoutta. Tekisin sitten listan kaikista näistä asioista.

Teknisten toimintamahdollisuuksien selvitys

Kun olisin saanut koostettua jonkin helposti ymmärrettävän selvityksen käyttäjien tarpeista ja toiveista ja markkinatilanteesta, lähtisin keskustelemaan laivojen suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa.

Yrittäisin selvittää ensin mitkä asiat ovat liian vaikeita ja haasteellisia toteuttaa ja sitten sellaiset asiat mitkä olisivat helppoja toteuttaa. Tietenkin yrittäisin välttää turhaa riskinottoa ja yrittäisin keskittyä sellaisiin asioihin joita meillä osataan hyvin, koska meillä on jo käsittääkseni kuitenkin paljon huippuluokan erikoisosaamista, mitä muilla ei ole tarjota.

Pitkästä kokemuksesta on riskien pienenemisen lisäksi myös se hyvä puoli, että on helpompi vaikuttaa luotettavammalta asiakkaan silmissä. Asiakas ei myöskään halua ottaa turhia riskejä laivaa ostaessaan. Hän haluaa ostaa laivansa sellaiselta taholta, joka vaikuttaa tietävänsä mitä tekee ja pystyy jopa osoittamaan tehneensä aiemminkin hyviä laivoja.

Pyytäisin kyselyjeni pohjalta paria laivasuunnittelijaa tekemään muutaman karkean suunnitelman erilaisista laivoista, mitä voisimme ehkä alkaa valmistamaan. Mielelläni pyytäisin suunnittelemaan sekä halpoja että kalliita laivoja jos pystymme toimittamaan molempia.

Toivoisin suunnittelussa käytettävän mahdollisimman paljon samantyylisiä standardiratkaisuja ja pienempiä kokonaisuuksia. Olisi erittäin hyvä jos voisimme tehdä pari perustuotepohjaa, joita voisimme helposti muokata eri tarpeisiin hieman erilaisiksi, niin ettei kaikkea tarvitsisi suunnitella joka kerta täysin alusta. Räätälöinti käyttäjän tarpeisiin pitäisi pyrkiä tekemään mahdollisimman helpoksi jo suunnitteluvaiheessa.

Toivoisin myös että suunnittelussa korostuisi korjattavuuden helppous. Mielellään niin, että pieniä korjauksia varten laivaa ei tarvitsisi tuoda edes telakalle. Tavoiteltavaa olisi myös, että jos laiva pääsisi vaurioitumaan  hyvin huonoon kuntoon vaikkapa onnettomuuden jälkeen, se olisi silti järkevää korjata. Modulaarinen ja standardoitu rakentaminen tukee onneksi tätä tavoitetta, koska jos kaikissa laivoissa käytetään samoja tekniikoita, kannattaa varaosia säilyttää varastossa pitkään. Jos kaikissa laivoissa käytetään samoja perusratkaisuja, on niiden korjaaminen helpompaa, kun ihmiset ovat oppineet korjaamaan yhden.

Jos suunnittelussa pitäisi valita laadun tai hinnan välillä, pyytäisin suunnittelijoita keskittymään laatuun ja laadusta tinkiessäkin jättämään varaa myöhäisemmille muutoksille. Esimerkiksi jos ohjaussilta pitäisi tehdä halvalla, niin pyytäisin suunnittelemaan sen niin, että tilalle voi myöhemmin vaihtaa kalliimman.

Mielestäni Suomessa ei kannata lähteä kilpailemaan hinnoilla, koska monessa muussa maassa halvan työvoiman ja erilaisen lainsäädännön takia emme voi mitenkään saada laivojamme kovin halvoiksi. Yrittäisin keskittyä tarjonnassa laatuun ja pienempien kohderyhmien tarpeisiin.

Kun olisimme saaneet muutaman karkean suunnitelman laivoista valmiiksi, pyytäisin jotain viestintätoimistoa tekemään kaikenlaisia esitteitä, videoita ja nettisivustoja niiden esittelemiseksi. Sitten alkaisin ottaa yhteyttä mahdollisiin asiakkaisiin ja kyselisin heidän mielipiteitään luonnoksistamme. Kysyisin mitä muutoksia he haluaisivat laivoihin ja mitä he olisivat valmiita maksamaan niistä ja olisivatko ylipäätään kiinnostuneita niistä. Erityisesti haluaisin kuulla mikä asiakkaiden mielestä laivoissa olisi vikana ja palaisin takaisin suunnittelijoiden luo palautteen kanssa.

Liiketoiminnalliset asiat

Kun minulla olisi valmiina jonkinlaiset korjatut suunnitelmat, pyytäisin viestintätoimistoa kokoamaan yhteen mahdollisilta asiakkailta saamani tiedot ja muuta myyntimateriaalia ja taustatietoa.

Seuraavaksi lähtisin kierrokselle sijoittajien kanssa. Esittelisin laivojen karkeat suunnitelmat, käytössä olevan tekniikkamme, mahdollisilta asiakkailta saamamme palautteen ja kyselisin sijoittajien mielipiteitä kiinnostuksesta sijoittaa telakkaamme.

Yrittäisin keskittyä sellaisiin sijoittajiin, jotka haluavat tasaista rahavirtaa ja luotettavuutta. En alkaisi tarjoamaan mitään nopeita voittomahdollisuuksia ja suuria riskejä, vaan yrittäsin korostaa liiketoiminnan riskittömyyttä ja ennakoitavuutta.

Haluaisin toimia sellaisten sijoittajien kanssa, jotka olisivat kiinnostuneita toimimaan sitoutuneesti kanssamme yhteistyössä pitkään. Pyrkisin tarjoamaan heille varmaa riskitöntä tasaista arvonnousua, tasaista pientä osinkovirtaa ja mahdollisuutta myydä osakkeet helposti.

Yrittäisin rakentaa liiketoiminnan niin, että tekisimme mieluummin tasaisesti paljon pieniä kauppoja, kuin harvakseltaan suuria jättikauppoja.

Keskusteltuani sijoittajien kanssa ja kuunneltuani heidän toiveitaan, menisin taas suunnittelijoitteni luokse, pyytäisin heitä tekemään tarvittavia muutoksia. Sen jälkeen menisin uudelle kierrokselle mahdollisten asiakkaiden luokse uusituin esitemateriaalein ja kyselisin taas heidän palautettaan ja ostohalukkuuttaan. Sitten teettäisin mahdollisesti uusia muutoksia suunnitelmiin ja palaisin jälleen sijoittajien luo uusin tiedoin.

Olen melko varma, että kun toistaisin tätä kierrostani mahdollisten asiakkaiden, suunnittelijoiden ja sijoittajien välillä, ennemmin tai myöhemmin joku innostuisi ja haluaisi teettää jotain. Sitten tietenkin aloittaisimme työt, mutta jatkaisin samaa kiertelyäni asiakkaiden suunnittelijoiden ja sijoittajien välillä, kunnes meillä olisi niin paljon töitä tiedossa, että emme enempää tarvitsisi.

Myynti, ylläpito ja jatkokehitys

Kun laivojen rakennus sitten pääsisi alkamaan, kävisin telakalla kyselemässä miten homma etenee niiltä ihmisiltä jotka niitä laivoja varsinaisesti tekisivät. Jos ilmenisi ongelmia, niin kirjoittaisin kaikki ongelmat ylös ja kävisin keskustelemassa niistä suunnittelijoiden kanssa. Ehkä he eivät tosiaan olleet tulleet ajatelleeksi jotain. Joskus pienetkin muutokset voivat parantaa lopputulosta tai tehdä rakentamisesta helpompaa.

Laivojen valmistuttua antaisin luovutusvaiheessa ison nipun ohjekirjoja ja esitteitä mukaan. Niiden tulisi olla mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä. Haluaisin varmistaa että laivan lopulliset käyttäjät ymmärtäisivät kuinka laiva toimii, mihin se on tarkoitettu ja mihin sitä ei ole tarkoitettu.
Ohjeista ja esitteistä tulisi myös selvitä kenelle on tarkoitettu ja missä niitä tulisi säilyttää. Laivan ohjekirjasta ei ole apua laivan käyttäjille, jos ohjekirja on laivan omistajan kirjahyllyssä. Toisaalta laivan omistaja ehkä toisinaan haluaisi tarkistaa jotain laivaan liittyvää ja hänellä pitäisi olla oma ohjekirja hyllyssään.
Ohjeista tulisi selvitä milloin huoltotoimenpiteitä tulisi tehdä sekä miten ja missä ne tulisi tehdä. Kannustaisin laivan omistajia ja käyttäjiä ottamaan telakkaani yhteyttä ongelmatilanteissa mahdollisimman pian. Haluaisin tietenkin itsekin tietää minkälaisia ongelmia loppukäyttäjät kohtavaat ja yrittää ratkaista ne parhaani mukaan.

Tavoitteenani olisi että laivani olisivat niin laadukkaita, että ne käytännöllisesti markkinoisivat itse itsensä. Haluaisin että asiakkaani ostaisivat jatkossakin laivoja telakaltani ja toivoisin asiakkaitteni suosittelevan telakkani laivoja muillekin. Varmistaakseni laadun kävisin kyselemässä laivan käyttäjiltä kokemuksia laivasta jonkin ajan jälkeen. Jos niistä ilmenisi jotain parannuskohteita, keskustelisin niistä suunnittelijoitteni kanssa ja yrittäisin ratkaista loppukäyttäjien ongelmia parhaani mukaan myös kaupanteon jälkeen. Haluaisin näin myös luoda telakkani laivojen käyttäjille käsityksen siitä, että me todella välitämme heistä.

Pyrkisin siihen, että kaikki telakkani työntekijät ymmärtäisivät laadun merkityksen ja painottaisivat sitä kaikessa tekemisessään. Toivoisin että työntekijät voisivat olla ylpeitä työstään, koska he tietäisivät että he tekevät parasta mahdollista laatua, eivätkä mitään huijauksen rajamailla olevaa roskaa. Jos telakkani arvot olisivat kaikille selkeät, voisin myös delegoida tehtäviä helpommin muillekin, jos en itse ehtisi tehdä kaikkia niitä asioita joita haluaisin. Voisin luottaa siihen että muut työntekijät tietäisivät miten minä haluaisin heidän tekevän työnsä laatua korostaen.

Lottovoittologiikka

Hyvin monet toivovat lototessaan voittavansa sen pääpotin ja elelevänsä sillä herroiksi pitkään. Ehkä he jättipotin tapauksessa jopa satsaavat paljonkin rahaa lottoamiseen, että heidän mahdollisuutensa jättipotin voittamiseen kasvaisivat.

Jättipotin voittamisen mahdollisuus on kuitenkin hyvin pieni, vaikka pistäisi peliin koko omaisuutensa. Jos voittoa ei tulekaan, on riski menettää koko omaisuus hyvin suuri.

Jos on vakaasti päättänyt elättää itsensä pelkästää lottovoitoilla, suosittelisin lottoamaan tasaiseen tahtiin pienemmillä summilla ja luottamaan siihen, että aina silloin tällöin kohdalle tulee jokin pienempi voitto. Todennäköisyys pienen voiton osumiseen omalle kohdalle pienelläkin panostuksella on kuitenkin suurempi kuin jättipotin voittamiseen vaikka pistäisi kaiken peliin. Pienelläkin panostuksella on silti mahdollisuus voittaa edelleen jättipottikin, eikä todennäköisyys ole edes kovinkaan paljon pienempi kuin silloin kun on pistänyt kaiken peliin.

Työn tehostamisen harha

Kun työpaikalla alkaa olla ongelmia tuottavuuden kanssa, yritetään useimmiten ensimmäiseksi tehostaa toimintaa. On tietenkin selvää, että toimintaa ei voi jatkaa pitkään jos kulut ovat suuremmat kuin toiminnasta saatavat tulot. Työn tehostamisen logiikka menee niin, että koska asiakkaat eivät ole enää valmiita maksamaan työstä yhtä paljon, työtä on tehtävä halvemmalla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos tuotteen myyntiin saaminen maksoi firmalle aiemmin 2 euroa, niin nyt se pitäisi saada myyntiin eurolla. Materiaalikuluista on usein vaikea säästää, joten työ pitäisi tehdä tehokkaammin, jotta ei tarvitsisi maksaa niin paljon palkkoja.

Mielestäni tämä ajatusmalli ei sovellu Suomessa useimpiin työpaikkoihin. Ongelma ei ole niinkään se, että tuotteen myyntiin saaminen maksaa liikaa, vaan se, että ihmiset eivät halua maksaa siitä.

Huonoa ei halua kukaan edes ilmaiseksi

Jos teet esimerkiksi videopelin, niin kukaan ei osta sitä vaikka se olisi kuinka halpa, jos se on yksinkertaisesti huono. Sitä ei haluta edes ilmaiseksi. Hyvästä videopelistä ihmiset sen sijaan ovat valmiita maksamaan yllättävän paljonkin.

Tehokkuudella kilpailu sopii parhaiten aloille joilla tuotetaan yksinkertaista perustavaraa, kuten vaikka makarooneja. Oletetaan että olennaisin tekijä ihmisten ostopäätökselle makaroonia ostettaessa on sen hinta. Eli siis että ihmiset ostavat aina halvinta makaronia mitä kaupasta löytyy. Jotta hinta saataisiin tarpeeksi alas, on tuote tehtävä mahdollisimman halvalla, eli työvoima ei saa maksaa paljon, valmistusmateriaali ei saa maksaa paljon, veroihin ei saa mennä rahaa, jäteasiat pitäisi hoitaa halvalla jne. Hintakilpailussa valitettavasti etelän köyhillä mailla on huomattava etulyöntiasema. Köyhissä maissa työläisillä ei ole juurikaan oikeuksia, veroja ei tarvitse maksaa yhtä paljon ja ympäristömääräykset eivät ole yhtä tiukat. Suomen on erittäin vaikea kilpailla tällaisten tahojen kanssa.

Suomessa tulisi keskittyä halvan hinnan sijaan enemmän laatuun ja pienemmille kohderyhmille tarkoitettuihin tuotteisiin. Esimerkiksi makaronista yllättän moni on valmis maksamaan moninkertaisen hinnan halvimpaan makaroonin nähden, jos se maistuu paremmalta tai sillä on jotain terveysvaikutuksia. Terveysvaikutuksia ja makuerojakin on paljon. Laihduttaja haluaisi ehkä erilaisia makaroneja kuin himourheilija. Italialaistyyliseen kokkaukseen sopii ehkä tietynlainen makaroni paremmin kuin joku toinen joka sopii taas perinteiseen makaronilaatikkkoon tai salaattiin.

Työvoimaa ja koulutusta tulee käyttää kun sitä on

Sen sijaan että yritetään käyttää mahdollisimman vähän aikaa tuotteiden valmistamiseen, pitäisi ehkä ennemminkin käyttää paljon enemmän työvoimaa laadun varmistamiseen ja eri kohderyhmien tarpeiden kartoittamiseen ja täyttämiseen. Tämä on jotain sellaista missä ei voi kilpailla halvalla työvoimalla. Laadun varmistamiseksi tarvitaan koulutusta, samoin kohderyhmien ymmärtämiseen. Suomessa koulutus on erittäin hyvällä tasolla, etelän köyhissä maissa usein ei.

Jos laadun varmistamiseksi samaa työtä tekemään asetettaisiinkin tuplamäärä työntekijöitä ja työtunteja, laatu todennäköisesti olisi parempi. Laadukkaalle tuotteelle olisi todennäköisemmin enemmän kysyntää. Laadun varmistaminen ja kohderyhmien ja heidän tarpeittensa ymmärtäminen on vaikeaa ja aikaa vievää työtä. Sitä ei voi automatisoida, eikä sitä voi tehdä kuka tahansa mahdollisimman halvalla. Laadun varmistamiseksi tarvitaan usemmiten koulutusta, kokemusta sekä lukuisia yrityksiä ja erehdyksiä. Pelkästään huippuosaajat eivät riitä, vaan tarvitaan myös testausta ja testaajia. Kaikenlaisia testaajia, jotta ongelmat paljastuisivat ajoissa.

Jos tuote on kohdennettu tietylle kohderyhmälle ja siitä on heille selvää hyötyä, he ovat valmiita maksamaan siitä enemmän kuin jostain tuotteesta, jolla ei ole mitään erityistä myyntivalttia. Pienille kohderyhmille tarkoitettujen tuotteiden kate voi pääsääntöisesti olla suurempi, koska ihmiset haluavat juuri sen tuotteen, eivätkä vain halvinta mahdollista. Jos palataan makaronien sijasta vaikka videopeleihin, niin parhaasta mahdollisesta videopelistä ihmiset ovat valmiita maksamaan moninkertaisen hinnan kuin huonosta. Himopelaaja on valmis vaikka näkemään nälkää päästäkseen pelaamaan maailman parasta videopeliä, joka on kohdennettu juuri hänen tarpeitaan ajatellen.

Epäsuorat vaikutukset

Jos laadun parantamiseksi lisätään työpaikkoja ja työmääriä, työmäärän lisäämisellä on myös koko kansantaloutta parantava vaikutus. Jos puolet nykyisistä työttömistä onnistuttaisiin työllistämään, tulisi lisää verotuloja ja vähemmän sosiaalimenoja. Jos samaa työtä tekisi useampi ihminen, voitaisiin sama tuote vaikka suunnitella kahteen kertaan ja pistää niistä parempi myyntiin. Tai vaikka molemmat, jos niissä on omat hyvät puolensa, jotka kiinnostavat eri kohderyhmiä.

Laadun parantamiseksi palkkojen leikkaus on myös motiivoinnin kannalta huono idea. Työntekijöiden työmotivaatio ei taatusti kasva palkan laskiessa, eikä huono työmotivaatio paranna työn tulosta. Tuskin edes työtehokkuutta. Sen sijaan työntekijä saattaa mennä töihin jonnekin muualle tai jopa jättäytyä työttömäksi, eikä työnantaja välttämättä löydä tilalle yhtä hyvää työntekijää, joka tyytyisi samaan palkkaan.